CSRD-direktiivi pähkinänkuoressa -Yritysten kestävyysraportointi

CSRD eli Corporate Sustainability Reporting Directive, suomeksi yritysten kestävyysraportointidirektiivi astui voimaan 1.1.2023 ja tulee sovellettavaksi 1.1.2024 alkaen. Direktiivi muuttaa tilinpäätösdirektiiviä 2013/34/EU. CSRD vahvistaa ja yhtenäistää sääntöjä siitä, miten yritysten on raportoitava vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön.

CSRD vaikuttaa noin 50 000 yritykseen, jotka toimivat Euroopassa, laajentaen raportointivaatimuksia, jotka on määritelty kirjanpidon NFRD -direktiivissä. Kestävyysraportoinnin standardit (ESRS) on julkaistu CSRD:n puitteissa, ja yritysten on käytettävä niitä raportoidessaan vuodesta 2024 lähtien.

Mikä on CSRD?

Yrityksen kestävän kehityksen raportointidirektiivi (EU) 2022/2464, eli CSRD, muuttaa muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä NFRD:n (NFRD, 2014/95/EU), joka puolestaan muutti tilinpäätösdirektiiviä (2013/34/EU). CSRD on yksi EU:n vihreän kehityksen ja kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman toimenpiteistä, ja sen tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä vahvistamalla kestävän kehityksen raportointia ja kirjanpitoa. CSRD auttaa sijoittajia tunnistamaan yritykset, jotka harjoittavat kestävää toimintaa.

CSRD tukee myös EU:n komission tavoitetta taloudesta, joka toimii ihmisten hyväksi, mahdollistamalla sijoittajille ja muille sidosryhmille pääsyn vertailukelpoiseen ei-rahoitukselliseen tietoon EU/ETA-alueella toimivilta yrityksiltä. Nämä tavoitteet saavutetaan vahvistamalla sääntöjä siitä, mitä sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tietoja yritysten on ilmoitettava ja miten näistä aiheista on raportoitava.

CSRD ei ainoastaan määritä pakollisia raportointivaatimuksia, vaan se laajentaa myös yritysten joukkoa, jotka ovat velvollisia raportoimaan kestävyydestä NFRD:n määrittelemän laajuuden ulkopuolella. Raportoinnin laajuudella on vaikutusta myös CSRD:n ulkopuolella, sillä se vaikuttaa siihen, minkä yritysten on raportoitava tiedot myös EU-taksonomian mukaisesti.

📃📌 Ensimmäisten yritysten on sovellettava uusia sääntöjä ensimmäistä kertaa vuoden 2024 tilikaudella, jonka raportointi julkaistaan vuonna 2025. Aikatauluun liittyvät yksityiskohdat on kuvattu tarkemmin alla.

Mikä on CSRD:n tarkoitus?

💡 CSRD:n lopullinen tarkoitus on lisätä läpinäkyvyyttä siitä, miten yritykset käsittelevät kestävyyskysymyksiä ja auttaa yrityksiä harkitsemaan tarkastelemaan kestävyyttä pitkän aikavälin näkökulmasta.

Uusilla säännöillä varmistetaan, että sijoittajat ja muut sidosryhmät saavat käyttöönsä tiedot, joita 1) he tarvitsevat arvioidakseen yritysten vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön ja 2) joita sijoittajat tarvitsevat arvioidakseen ilmastonmuutoksesta ja muista kestävyyskysymyksistä aiheutuvia taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia.

Määrittelemällä Euroopan kestävän kehityksen raportointistandardit, joiden mukaisesti yritysten on raportoitava, ja sovittamalla nämä standardit yhteen nykyisin eniten käytettyjen raportointialoitteiden kanssa, yritysten odotetaan säästävän raportointikustannuksissa pitkällä aikavälillä, kun tarjottava tieto harmonisoidaan.

CSRD vaikuttaa liiketoimintastrategiaan

Kestävyys tulee saamaan yhä suuremman roolin yritysten liiketoiminnassa. CSRD:n asettamat raportointivelvoitteet vaikuttavat pelkän raportoinnin lisäksi moniin muihin asioihin. Uudet raportointivelvoitteet edellyttävät, että kestävyys on sisällytetty pitkän aikavälin liiketoimintamalliin ja strategiaan sekä yrityksen johdon ja hallituksen päätöksentekoprosessiin.

Velvoite vähentää ympäristövaikutuksia ja edistää yhteiskuntavastuuta, ja voi vaatia muutoksia yrityksen toimitusketjuissa, tuotemuotoilussa tai markkinoinnissa. Tällainen muutos, jossa kestävyys integroidaan liiketoiminnan ytimeen, voi johtaa myös organisaatiomuutoksiin, koska yritysten on luotava vankka raportointirakenne organisaatiossaan.

🔎 Tämän muutoksen aiheuttavat muun muassa vaatimukset raportoida yrityksen siirtymäsuunnitelmasta varmistaakseen, että yrityksen liiketoimintamalli ja strategia ovat yhteensopivia kestävään talouteen siirtymisen kanssa. Tai Muutoksen aiheuttavat myös tarve raportoida, miten yrityksen sisäiset valvonta- ja riskienhallintajärjestelmät kattavat kestävyysasiat ja näihin liittyvät päätöksentekoprosessit, ja tarve raportoida hallituksen ja johtoryhmän roolista kestävyysasioissa sekä heidän osaamisestaan ja taidoistaan, tai mahdollisuuksistaan lisätä osaamista ja taitoja kestävyysasioissa.

CSRD:n edut

Euroopan komission mukaan CSRD parantaa NFRD:n direktiivin raportointivaatimuksia, koskien yritysten vaikutuksista ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaalisiin standardeihin, jotka ovat linjassa EU:n politiikkaan tavoitteiden kanssa, jotka on määritelty EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa ja EU:n sitoumuksessa ilmastoon ja kestävyyteen liittyen.

Yritykset hyötyvät siirtymisestä CSRD:n vaatimusten mukaiseen raportointiin seuraavilla tavoilla:

• yhdenmukaistettu raportointi yritysten toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön mahdollistaa kestävyysraporttien vertailun keskenään.
• mahdollisuus ohjata rahoitusta ja investointeja toimintoihin ja yrityksiin, jotka luovat positiivisen tai hiilineutraalin vaikutuksen ympäristöön ja ihmisiin.
• CSRD velvoittaa johdon sopeutumaan tai parantamaan strategioitaan, jotta ne ovat linjassa EU:n kestävyys- ja ilmastotavoitteiden kanssa.
• CSRD vahvistaa yritysten kykyä lieventää riskejä, kuten ilmastomuutoksen aiheutuvia riskejä, mikä auttaa yrityksiä varmistamaan pitkäikäisyytensä.

Yrityksen lähtökohta riippuu sen asemasta ja kypsyydestä kestävyysasioissa sekä siitä, kuinka hyvin nämä asiat on dokumentoitu ja raportoitu aiemmin. Monet yritykset raportoivat kestävyydestä ensimmäistä kertaa tulevina vuosina, ja aikainen aloitus antaa enemmän aikaa rakentaa johdonmukainen raportointijärjestelmä ja jakaa kustannuksia pidemmälle aikavälille. Raportointijärjestelmän perustamisen ensimmäinen vaihe on kaksoisolennaisuusarviointi, joka on kestävyysraportoinnin menettelyn kulmakivi.

Yritykset, joihin CSRD vaikuttaa

CSRD asettaa pakolliset kestävyysraportointi vaatimukset suurille listatuille sekä suurille ei-listatuille yrityksille, joilla on yli 250 työntekijää, yli 20 miljoonan euron tase ja yli 40 miljoonan euron liikevaihto, yritys- tai konsernitasolla. Lisäksi vaatimukset koskevat listattuja pieniä ja keskisuuria yritykisä, lukuun ottamatta mikroyrityksiä.

Arvioidaan, että CSRD vaikuttaa noin 50 000 yritykseen Euroopassa, mikä on huomattavasti suurempi määrä yrityksiä verrattuna NFRD:n määrittelemiin kestävyysraportointivaatimuksiin, jotka koskivat noin 11 700 yritystä.

Lopuksi vaatimukset koskevat kolmansien maiden yrityksiä, joilla on listattu suuri tai keskisuuri yritys EU:ssa, ja joiden vuotuinen liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa. Jos kolmannen maan yrityksellä on haara EU:ssa, jota ei katsota tytäryhtiöksi, yrityksen on raportoitava tiettyjen CSRD:n vaatimusten mukaisesti yksittäis- tai ryhmätasolla, jos haara on tuottanut yli 40 miljoonan euron liikevaihdon edellisenä tilikautena.

👀  Wall Street Journalin julkaisun mukaan CSRD tulee vaikuttamaan yli 10 000 EU:n ulkopuoliseen yritykseen, joista 31 % on amerikkalaisia, 13 % kanadalaisia ja 11 % brittiläisiä yrityksiä. Raportointivaatimukset vaikuttavat pienempään osaan muiden yritysten yrityksiä, mutta kaikkiaan CSRD tulee vaikuttamaan yli 60 eri maasta tuleviin yrityksiin.

CSRD:n aikataulu, vaatimukset ja niiden noudattaminen

Yrityksen kestävyysraportointidirektiivi koskee yrityksiä seuraavassa järjestyksessä (CSRD:n 5 artiklan mukaisesti):

• tilikaudesta 2024 lähtien listatut yritykset ja konsernit, joilla on yli 500 työntekijää (eli yritykset, jotka ovat jo NFRD:n piirissä);
• tilikaudesta 2025 lähtien suuret listatut ja listattomat yritykset sekä konsernit, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 25 miljoonaa euroa tai yli 50 miljoonaa euroa liikevaihtoa;
• tilikaudesta 2026 lähtien listatut pienet ja keskisuuret yritykset, lukuun ottamatta mikroyrityksiä;
• tilikaudesta 2028 lähtien listatut suuret tytäryritykset kolmansista maista sekä listatut pienet- ja keskisuuret tytäryritykset kolmansista maista, joiden liikevaihto on ollut yli 150 miljoonaa euroa kahden edellisen vuoden aikana. Kolmannen maan yritysten, joilla on EU:ssa ei-tytäryhtiöksi katsottu haara, on myös raportoitava tietyistä CSRD:n määräyksistä, jos haara on tuottanut yli 40 miljoonan euron liikevaihdon edellisenä tilikautena.

CSRD:n vaatimukset ja niiden noudattaminen

CSRD vaatii kaikkia suuria yrityksiä ja listattuja keskisuuria yrityksiä raportoimaan tiedot tunnistetuista riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka johtuvat sosiaalisista ja ympäristöllisistä kysymyksistä sekä yrityksen toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. CSRD laajentaa raportoinnin yksityiskohtia verrattuna NFRD:n määrittelemiin vaatimuksiin. Lisäksi yritysten on raportoitava kestävyystietonsa uusien Euroopan kestävän kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Nämä standardit määrittelevät tarkemmin, mitä yritysten on raportoitava kestävyyteen liittyen, mukaan lukien:

• yhtiön hallinto kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta;
• kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset yrityksen strategiaan, liiketoimintasuunnitelmiin ja taloudelliseen suunnitteluun;
• prosessit kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi;
• mittarit ja tavoitteet, joita käytetään kestävyysriskien ja mahdollisuuksien arvioimiseen ja hallintaan

CSRD määrittelee myös vaatimuksen siitä, että kestävyystiedon on oltava ulkoisesti varmennettua rajoitetun varmuuden mukaisesti.

Kaksoisolennaisuus ja CSRD

Kun yritykset päättävät, mitä kestävyystietoja heidän tarvitsee kerätä ja minkä kestävyysaiheiden pohjalta niiden on raportoitava vuosikertomuksissaan (aiemmin usein kutsuttu muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitykseksi, nyt kutsutaan kestävyysselvitykseksi CSRD:n puitteissa), tämä päätös perustuu yrityksen tärkeimpiin olennaisiin aiheisiin. Perinteisesti olennaisten aiheiden arviointi on keskittynyt siihen, miten yritysten toiminta vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön.

💡 CSRD:n mukaan yritysten on kuitenkin perustettava olennaiset aihealueensa – tai kestävyysasiat – kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteeseen. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa yritykset arvioivat sekä yrityksen vaikutuksen yhteiskuntaan ja ympäristöön (vaikutusten olennaisuus) että yhteiskunnan ja ympäristön vaikutuksen yritykseen (taloudellinen olennaisuus).

Vaikutusten olennaisuuden ulkopuolinen näkökulma keskittyy asioihin, kuten kasvihuonekaasupäästöihin, jätehuoltoon, työturvallisuuteen tai ihmisoikeuksiin. Taloudellisen olennaisuuden sisäinen näkökulma keskittyy riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka johtuvat asioista, kuten säädösmuutoksista, toimitusketjun häiriöistä tai maineen riskeistä esimerkiksi ilmaston ja ympäristön muutosten tai yhteiskunnallisten tapahtumien, kuten sotien, pandemioiden jne. takia.

Kaksoisolennaisuuden perusajatuksena on tarjota yrityksen kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien laajempi ymmärrys.

Euroopan kestävyysraportointistandardit (ESRS) ja EFRAG

CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten on raportoitava Euroopan kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti, jotka pyrkivät täyttämään CSRD:n tarkoituksen yhdenmukaistaa kestävyysraportointi EU:ssa. Standardit kehitti EFRAG, aiemmin tunnettu nimellä Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä, itsenäinen elin, joka kokoaa yhteen eri sidosryhmät. Standardit on räätälöity EU:n politiikkojen mukaisesti, mutta ne perustuvat ja noudattavat kansainvälisiä kestävyysraportointikehyksiä, kuten GRI, SASB ja TCFD.

Nämä pakolliset rarpotointistandardit pyrkivät varmistamaan, että yritykset ovat täysin avoimia vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön sekä yrityksille kestävyyskysymyksistä aiheutuvista riskeistä ja mahdollisuuksista. Standardit toimivat myös keskeisenä työkaluna viherpesun torjumiseksi. Uudet standardit auttavat yrityksiä kommunikoimaan ja hallitsemaan vastuullisuussuoritustaan ​​tehokkaammin sekä tarjoamaan sijoittajille tietoa, jota tarvitaan vastuullisempien päätösten tekemiseen kestävän kehityksen kriteerien perusteella.

Delegoitu säädös, joka määrittelee ESRS:n, julkaistiin ja hyväksyttiin EU:n komission toimesta 31. heinäkuuta 2023, mutta ei ole vielä voimassa. Delegoitu säädös tulee sovellettavaiksi 1. tammikuuta 2024 niille yrityksille, jotka on jo määrätty raportoimaan ei-taloudellista tietoa NFRD:n mukaan. Loput CSRD:n soveltamisalaan kuuluvista yrityksistä tulevat mukaan kuvatun aikataulun mukaisesti.

Ota CSRD:n haasteet vastaan luottavaisesti!

Ecobio Manager toimii sinun luotettavana kaverina, joka auttaa sinua navigoimaan CSRD:n vaatimusten läpi. Jos haluat lisätietoja siitä, miten Ecobio Manager voi auttaa sinua selviytymään CSRD:stä, varaa aika keskusteluun tiimimme kanssa jo tänään!