EU Taxonomy CSRD

Kestävyysraportointi – Opas termeihin

Kestävänkehityksen raportointi on muodostunut olennaiseksi osaksi nykyaikaista liiketoimintaa, kun ympäristö-, sosiaaliset ja hallinnolliset (ESG) tekijät ovat nousseet entistä tärkeämpään asemaan. Euroopassa markkinakysynnän lisäksi EU-lainsäädäntö vaatii yrityksiä raportoimaan kestävyyteen liittyvistä toimistaan standardoidulla tavalla, joka tukee siirtymistä kestävämpään talouteen.

Kestävyysraportointitermit, jotka sinun tulisi tuntea

Kun yritykset pyrkivät vaikuttamaan maailmaan positiivisesti ja raportoimaan tuloksistaan, kestävyys- ja ESG-päällikkönä voi olla vaikea pysyä mukana raportoinnin eri termeistä ja lyhenteistä lainsäädännön ja standardien muuttuessa.

Tästä artikkelissa löydät olennaisimmat kestävänkehityksen raportointikäsitteet, keskittyen Euroopan lainsäädäntöön ja maailmanlaajuisiin standardeihin, mukaan lukien EU taksonomia, European Sustainability Reporting Standards (ESRS), Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) ja muut.

Kestävänkehityksen raportointi on dynaaminen ala, joka vaatii yrityksiä navigoimaan  eri termien ja standardien välillä. Näiden keskeisten käsitteiden ymmärtäminen, ESG:stä ja CSRD:stä aina Scope 1, 2 ja 3 -päästöihin, EU taksonomiaan, European Sustainability Reporting Standardiin (ESRS) ja muihin, on olennaista yrityksille, jotka haluavat viestiä kestävyysponnisteluistaan tehokkaasti.

Euroopan lainsäädännön ja maailmanlaajuisia raportointistandardien noudattaminen on tärkeää, jotta kestävyysraportointi on läpinäkyvää ja vaikuttavaa

Kestävyysrarpotointitermit A-Ö

Biodiversiteettiraportointi:

Biodiversiteettiraportointi kuvaa yrityksen vaikutusta ekosysteemeihin ja biologiseen monimuotoisuuteen. Siihen kuuluu toimenpiteiden mittaaminen ja toimenpiteiden kuvaaminen ympäristövahinkojen lieventämiseksi.

Carbon Disclosure Project (CDP):

CDP on maailmanlaajuinen foorumi yrityksille ilmoittaa ympäristötiedoistaan, erityisesti ilmastonmuutokseen liittyen. Se auttaa sijoittajia ja sidosryhmiä arvioimaan yrityksen ympäristösuoritusta.

Yritysten Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD):

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) on merkittävä eurooppalainen lainsäädäntöaloite, joka laajentaa kestävyyden raportointivaatimuksia Euroopan unionissa toimiville yrityksille. Se korvaa Non-Financial Reporting Directive (NFRD) -direktiivin ja velvoittaa yritykset raportoimaan ympäristö-, sosiaalisista ja hallinnollisista (ESG) näkökohdistaan, edistäen avoimuutta ja mahdollistaen sidosryhmien arvioida yritysten kestävyyttä tehokkaasti.

Yritysten Kestävänkehityksen Huolellisuusdirektiivi, CS3D (CSDDD):

CS3D, tunnettu myös nimellä Corporate Sustainability Due Diligence Directive. Se on merkittävä eurooppalainen lainsäädäntöehdotus, joka on suunniteltu tehostamaan kestävyyteen liittyviä raportointivaatimuksia yrityksille, jotka toimivat Euroopan unionissa.

ESG (Ympäristö-, Sosiaaliset ja Hallinnolliset tekijät):

ESG viittaa kolmeen keskeiseen tekijään, joita käytetään yrityksen eettisten ja kestävien käytäntöjen arvioimisessa. Siihen kuuluvat ympäristövaikutukset, sosiaalinen vastuu ja yrityshallinto. ESG-raportointi on olennainen osa yrityksen kestävyyden arviointia.

EU:n Vihreä Sopimus:

EU:n Vihreä Sopimus on Euroopan unionin kattava suunnitelma tehdä EU:n taloudesta kestävä. Se koskee monia kestävyyden näkökohtia, mukaan lukien ilmastonmuutos, energiatehokkuus ja biologinen monimuotoisuus.

EU Taxonomy:

EU Taxonomy on luokitusjärjestelmä, joka määrittelee ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toiminnat. Se on keskeisessä asemassa suuntaamassa investointeja EU:n ilmasto- ja energiaavoitteiden mukaisesti vuodelle 2030 sekä Euroopan Vihreän Sopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Euroopan Kestävänkehityksen Raportointistandardit (ESRS):

ESRS viittaa standardoituun raportointivaatimuksiin ja ohjeistuksiin kestävyyden raportoinnissa Euroopan unionissa. Ne tarjoavat yhtenäisen viitekehyksen yrityksille ilmoittaa ESG-suorituksestaan.

GRI Standardit (Global Reporting Initiative):

GRI Standardit ovat joukko maailmanlaajuisesti tunnustettuja ohjeita kestävyyden raportoinnissa. Ne tarjoavat kattavan viitekehyksen organisaatioille raportoida ESG-suorituksestaan yhdenmukaisella tavalla.

Saksan laki yritysten huolellisuusvelvollisuudesta toimitusketjussa (Lieferkettensorgfaltspflichtengesetz – LKsG):

LKsG on saksalainen lainsäädäntö, joka käsittelee yritysten huolellisuusvelvollisuuksia toimitusketjussa. Sen painopiste on vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen varmistamisessa, erityisesti ympäristö- ja sosiaalikysymyksissä.

Materiaalisuusarviointi:

Materiaalisuusarviointi on prosessi, jossa yritykset tunnistavat ne ESG-kysymykset, jotka ovat merkittävimpiä heidän liiketoiminnalleen ja sidosryhmilleen. Raportoinnissa tulisi asettaa etusijalle materiaaliset kysymykset.

NFRD (Non-Financial Reporting Directive):

NFRD on Euroopan unionin direktiivi, joka määrittelee tiettyjen suurten yritysten raportointivaatimukset koskien ympäristövaikutusta ja sosiaalivastuuta. Sen tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta ei-rahoituksellisessa raportoinnissa.

SASB Standardit (Sustainability Accounting Standards Board):

SASB Standardit ovat toimialakohtaisia raportointistandardeja, jotka keskittyvät taloudellisesti merkittäviin ESG-tekijöihin. Ne auttavat yrityksiä ilmoittamaan toimialakohtaisesti merkityksellisestä kestävyystiedosta sijoittajille.

Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -päästöt:

Nämä termit ovat osa kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) protokollaa *link to ecobio*, maailmanlaajuisesti tunnustettua viitekehystä GHG-päästöjen mittaamiseen ja hallintaan. Lue lisää Scope-päästöistä.

  • Scope 1 -päästöt: Suorat päästöt lähteistä, joita yritys omistaa tai hallitsee, kuten paikan päällä tapahtuvat polttopäästöt.
  • Scope 2 -päästöt: Epäsuorat päästöt ostetun sähkön, lämmön tai höyryn tuotannosta, jotka yritys kuluttaa.
  • Scope 3 -päästöt: Kaikki muut epäsuorat päästöt yrityksen arvoketjussa, mukaan lukien toimittajien, kuljetuksen ja tuotekäytön päästöt.

TCFD (Task Force on Climate-related Financial Disclosures): TCFD antaa suosituksia ilmastonmuutokseen liittyvien taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien raportoinnista taloudellisten ilmoitusten yhteydessä. Se kannustaa yrityksiä arvioimaan ja raportoimaan ilmastoriskeistä.

Kestävyysraportointi ei ole koskaan ollut helpompaa

Kaikkien kestävänkehityksen raportointitoimintojen ja KPI-mittareiden seuraaminen voi olla haasteellista, kun tiedot ovat hajallaan eri järjestelmissä ja taulukoissa. Ecobio Managerin avulla voit hallita niin ilmaston riskiarviointia, CSRD:tä  ja EU taksonomiaraportointia. Ecobio Manager varmistaa, että voit hallita vaatimuksia helposti. Se auttaa sinua käsittelemään kaikki tarvittavat vaiheet EU taksonomia- ja CSRD-raportointivaatimusten täyttämiseksi onnistuneesti. Lue lisää täältä.

Lue myös

CSRD Gap-analyysi eli kuiluanalyysi
CSRD

CSRD Gap-analyysi eli kuiluanalyysi

CSRD Gap-analyysi, jota myös kuiluanalyysiksi kutsutaan, on keskeisessä asemassa CSRD:n vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa. Perusteellisen Gap-analyysin suorittaminen on oleellinen ensiaskel kohti yritysvastuuraportointidirektiivin...

Lue lisää