The EU Taxonomy KPIs are an important piece of the Taxonomy classification puzzle

Mikä CSDDD on?  – Yritysvastuudirektiivin tarkoitus

CSDDD tai CS3D, EU:n uusi yritysvastuudirektiivi EU säätelee yritysten vastuullisuutta ja erityisesti niiden toimintaa ihmisoikeuksien ja ympäristön suhteen. Direktiivi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 6. heinäkuuta 2024. CSDDD:n tarkoitus on varmistaa, että suurimmat yritykset kantavat vastuun mahdollisista haitallisista vaikutuksistaan.

CSDDD on saatettava voimaan kansallisen lainsäädännön kautta vuoteen 2026 mennessä. Direktiivin soveltaminen etenee porrastaen, alkaen heinäkuusta 2027 jolloin direktiivin vaatimukset velvoittavat suuria yrityksiä (yli 5000 työntekijää ja 1,5 miljardin euron liikevaihto).

CSDDD:n soveltamisala

CSDDD koskee suuria yrityksiä EU:ssa, eli sen soveltamisala on suppeampi kuin esimerkiksi CSRD:n. Yritys kuuluu direktiivin soveltamisalaan, kun jokin seuraavista täyttyy:

  1. Yli 1000 työntekijää ja globaali nettoliikevaihto yli 450 miljoonaa euroa
  2. Yritys on ryhmän emoyhtiö, joka täyttää edellä mainitut.
  3. Franchising- tai lisenssisopimuksia tekevä emoyhtiö, joiden rojaltit ylittävät 22,5 miljoonaa euroa ja liikevaihto on yli 80 miljoonaa euroa

Direktiivi koskee myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä, jotka täyttävät tietyt kriteerit. Direktiivi tulee koskemaan yrityksiä, mikäli ne täyttävät soveltamisen edellytykset kahden peräkkäisen tilivuoden ajan.

CSDDD:n huolellisuusvelvoite ja riskien hallinta

CSDDD velvoittaa yrityksiä ottamaan huomioon mahdolliset ja tosiasialliset haittavaikutukset, joita niiden toiminta, tytäryritykset ja liikekumppanit voivat aiheuttaa ympäristölle ja ihmisoikeuksille. Yritysten tulee laatia riskiperusteinen huolellisuusvelvoite, sisältäen:

  1. Vaikutusten tunnistaminen ja priorisointi: Yritysten tulee tunnistaa haittavaikutuksensa ja arvioida niiden vakavuus ja todennäköisyys. Mikäli vaikutuksia ei voida ehkäistä tai lieventää, niihin tulee reagoida järjestyksessä vakavuuden mukaan.
  2. Toimintapolitiikan luominen: Yritysten on luotava toimintapolitiikka, joka sisältää huolellisuusvelvoitteen ja sen käytännön toteutuksen. Tämä politiikka tulee päivittää vähintään 24 kuukauden välein.
  3. Toimenpiteet haitallisten vaikutusten estämiseksi: Mikäli haitallisia vaikutuksia ei voida ehkäistä, yrityksen tulee tehdä toimenpiteitä niiden estämiseksi, kuten muuttaa operatiivisia prosesseja, liiketoimintasuunnitelmaa tai strategiaa.

Sidosryhmien kuuleminen ja valitusmenettely

CSDDD edellyttää yrityksiltä yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa. Sidosryhmille, kuten työntekijöille, ammattiliitoille ja kansalaisjärjestöille, tulee antaa mahdollisuus osallistua prosessiin, joka koskee haitallisten vaikutusten tunnistamista, ennaltaehkäisyä ja korjaavia toimia. Lisäksi yrityksillä on oltava käytössä valitusmenettely, jossa osapuolet voivat ilmoittaa havaitsemistaan haitallisista vaikutuksista.

Ilmastonmuutoksen hillintä

CSDDD edellyttää yrityksiltä ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien siirtymäsuunnitelmien laatimista. Suunnitelman tulee tukea EU:n ilmastoneutraaliustavoitteita ja Pariisin sopimusta. Suunnitelmassa tulee olla aikarajat ja keinoja hiilestä irtautumiseen sekä selkeä kuvaus tarvittavista investoinneista ja rahoituksesta.

Seuranta, raportointi ja sanktiot

Yritysten on seurattava ja arvioitava jatkuvasti toimenpiteidensä vaikutuksia, ja raportointi on tehtävä vuosittain. Mikäli yritys ei noudata CSDDD:n sääntöjä, se voi kohdata taloudellisia seuraamuksia, joiden määrä voi olla jopa 5 % yrityksen globaalista nettoliikevaihdosta. Lisäksi yritys voi joutua siviilioikeudelliseen vastuuseen vahingoista, joita on aiheutunut ihmisoikeuksien tai ympäristön laiminlyönnistä.

Miten valmistautua CSDDD:hen?

Yritysten kannattaa aloittaa valmistautuminen CSDDD:n noudattamiseen seuraavasti:

  1. Tunnista mahdolliset ja tosiasialliset haittavaikutukset: Kartoita ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia.
  2. Sidosryhmäyhteistyö: Ota sidosryhmät mukaan prosessiin ja kuule heitä tiedon keruussa ja suunnitelmien laadinnassa.
  3. Käytännesääntöjen laatiminen: Määritä periaatteet ja säännöt, joita noudatetaan omassa toiminnassa ja liikekumppaneiden kanssa.

CSDDD tuo mukanaan merkittäviä velvoitteita, mutta sen täytäntöönpanolla on potentiaalia parantaa yritysten vastuullisuutta ja kestävyyttä globaalissa liiketoimintaympäristössä.

Mikäli CSDDD:n vaikutukset yritystoimintaasi mietityttävät tai kaipaat ohjelmistoa raportointisi tueksi, otathan yhteyttä!


Lue myös

ESG-kriteerit: Eurooppalainen näkökulma
CSRD

ESG-kriteerit: Eurooppalainen näkökulma

ESG-kriteerit nousevat usein pinnalle kestävää rahoitusta ja vastuullista sijoittamista käsittelevässä keskustelussa. Kriteerit ovat keskiössä, kun arvioidaan yrityksen sitoutumista ympäristö-, yhteiskunnallisiin-,...

Lue lisää