ESRS – Kestävyysraportointistandardit pähkinänkuoressa
ESRS – eli European Sustainability Reporting Standards ovat pakollisia tiedonantostandardeja, joita yritysten on noudatettava kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n mukaan raportoidessaan. Tavoitteena on standardisoida ESG (Environmental, Social, Governance) -aiheista raportoiminen eli yritysten kestävyysraportointi.
Kolme kategoriaa, joihin ESRS-standardit voidaan jakaa ESG:n mukaan.
ESRS-standardit määrittelevät joukon tiedonantovaatimuksia liittyen ESG-tekijöihin kolmessa eri kategoriassa.
- Monialaiset standardit, jotka linjaavat yleiset velvoitteet kaikille CSRD-raportoinnin piirissä oleville yrityksille.
- Aihekohtaiset standardit, jotka syventyvät ESG-teemoihin.
- Alakohtaiset standardit, jotka koskevat tiettyjä kestävän kehityksen osa-alueita. Alakohtaisia standardeja kehitetään ja niiden on tarkoitus valmistua kesäkuuhun 2026 mennessä.
Mitä ESRS-standardit ovat?
ESRS-standardit koostuvat kahdesta (2) monialaisesta standardista sekä kymmenestä (10) aihekohtaisesta standardista. Aihekohtaiset standardit jakautuvat edelleen alakategorioihin: Viisi (5) standardeista koskettaa ympäristökysymyksiä, neljä (4) yhteiskunnallisia tekijöitä ja yksi (1) standardi hallintoa.
Monialaiset standardit määrittelevät yleiset raportoinnin linjat ja tiedonantovaatimukset:
Monialaiset standardit, ESRS 1 ja ESRS 2 määrittelevät jokaiselle raportointivelvolliselle yritykselle pakolliset vaatimukset sekä raportoitavat tiedot.
ESRS 1 Yleiset vaatimukset sisältävät tärkeän käsitteistön sekä periaatteet, joita raportointivelvollisten yritysten on noudatettava. Standardi sisältää muun muassa kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen CSRD-raportoinnin perustana. ESRS 1 määrittelee myös, kuinka ja missä raportointi on toteutettava.
ESRS 2 Yleiset tiedot määrittelevät tiedot, jotka kaikkien yritysten on sisällytettävä kestävyysraporttiinsa. Tiedot sisältävät informaatiota yrityksen kestävän kehityksen johtamisesta (GOV) ja strategiasta, liiketoimintamallista ja arvoketjusta (SBM). ESRS edellyttää myös, että yritykset raportoivat olennaisista vaikutuksistaan ja riskeistään sekä mahdollisuuksistaan, sekä niiden tunnistamisesta ja hallinnasta (IRO). Standardi määrittelee vähimmäisraportointivaatimukset liittyen yrityksen toimintaperiaatteisiin, toimintaan, tavoitteisin sekä mittareihin (MDR)
ESRS aihekohtaiset standardit
Aihekohtaiset standardit määrittelevät raportointivaatimukset yrityksen olennaisille tekijöille.
Aihekohtaiset standardit kattavat 10 ESG:n osa-alueisiin pohjautuvaa kategoriaa.
| ESRS ympäristöstandardit | Aihe |
|---|---|
| ESRS E1 Ilmastonmuutos | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ilmastonmuutoksen hillintä, energia |
| ESRS E2 Pilaantuminen | Ilman, veden, maaperän, elävien organismien ja elintarvikkeiden pilaantuminen, ongelma-aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet, mikromuovit |
| ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat | Vesivarat ja merten luonnonvarat, jätevesipäästöt |
| ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät, vaikutukset lajien tilaan, ekosysteemien laajuuteen ja tilaan, vaikutukset ja riippuvuudet ekosysteemipalveluista |
| ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous | Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö, tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset, jäte |
| ESRS yhteiskuntastandardit | Aihe |
|---|---|
| ESRS S1 Oma työvoima | Työolot, yhdenvertainen kohtelu ja mahdollisuudet, muut työhön liittyvät oikeudet |
| ESRS S2 Arvoketjun työntekijät | Työolot, yhdenvertainen kohtelu ja mahdollisuudet, muut työhön liittyvät oikeudet |
| ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt | Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet, alkuperäiskansojen oikeudet |
| ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät | Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset, yksityisyys, sananvapaus, loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus, syrjimättömyys |
| ESRS Hallintostandardi | Aihe |
|---|---|
| ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen | Yrityskulttuuri, väärinkäytösten paljastajien suojelu, eläinten hyvinvointi, poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta, suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt, korruptio ja lahjonta |
💡Yritysten aihekohtaisten ESRS-standardien mukaiset raportointivelvoitteet riippuvat yrityksen kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksista. Jos yritys toteaa, että ilmastonmuutos E1 ei ole olennainen raportoitava tekijä, on sen laadittava yksityiskohtainen selvitys kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksista, joihin päätös perustuu. Jos jokin muista osa-alueista todetaan epäolennaiseksi, voidaan päätös perustella tiiviillä olennaisuusarvioon pohjaavalla selityksellä.
ESRS 2 lailla aihekohtaiset standardit sisältävät tiedonantovaatimuksia liittyen kestävän kehityksen johtamiseen yrityksissä (GOV) ja miten aihepiiriä käsitellään yrityksen strategiassa ja liiketoimintamallissa (SBM). Jokainen aihekohtainen standardi sisältää yksityiskohtaiset vaatimukset vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO) tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi, sekä kunkin aihepiirin kannalta merkitykselliseksi havaitut toimet, mittarit ja tavoitteet.
ESRS:n lisäykseksi kehitetään myös alakohtaisia standardeja. EFRAG ennustaa, että luonnokset ensimmäisille kahdeksalle alakohtaiselle standardille tulevat saataville vuoden 2024 aikana. Ensimmäiset standardit koskevat muun muassa öljyä ja kaasua; kaivos-, louhinta- ja hiilikaivostoimintaa; maantiekuljetuksia; sekä maataloutta, maataloutta ja kalastusta. Alakohtaisia standardeja sovelletaan vuodesta 2026 lähtien.
Miten ESRS 1 ja ESRS 2 eroavat toisistaan?
ESRS 1 Yleiset vaatimukset määrittelevät ESRS-standardien mukaisen raportoinnin perustan. Standardi esittelee kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen ja ohjaa yrityksiä julkistamaan ESRS:n mukaisesti kaikki olennaiset tietonsa liittyen vaikutuksiinsa, riskeihinsä sekä mahdollisuuksiinsa.
ESRS 2 Yleiset tiedot määrittelevät yleiset tiedot, jotka kaikkien yritysten on sisällytettävä kestävyysraporttiinsa ja jotka kattavat hallinnon (GOV), strategian ja liiketoimintamallin (SBM), vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja hallinnan (IRO) sekä politiikan, toimien, mittareiden ja tavoitteiden (MDR) vähimmäistiedonantovaatimukset.
KUINKA TÄYTTÄÄ ESRS-STANDARDIEN VAATIMUKSET?
| 1. Määrittele ESRS-raportoinnillesi kehykset | 2. Toteuta kaksoisolennaisuusarviointi | 3. Laadi kuiluanalyysi | 4. Kerää raportointidataa |
- Määrittele ESRS-raportoinnillesi kehykset
Määrittele ESRS-raportoinnillesi kehys. ESRS-raportoinnin rajat ylittävät taloudellisen raportoinnin rajat. Oman toiminnan tarkastelun lisäksi mukaan on otettava myös suorat ja epäsuorat liikesuhteet läpi arvoketjun. Arvoketjua tarkasteltaessa fokuksen tulee olla toimijoissa, jotka altistuvat yritystoiminnan vaikutuksille tai edustavat vahvoja riippuvuussuhteita – eli tärkeimmät toimittajat ja asiakkaat.
- Toteuta kaksoisolennaisuusarviointi
Toteuta kaksoisolennaisuusarviointi tunnistaaksesi yrityksesi vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen ESRS:n aihekohtaisiin sisältöihin. Kaksoisolennaisuuden periaate kestävyysraportoinnissa tarkoittaa, että yritysten on arvioitava kestävyysaiheita sekä yrityksen vaikutuksen näkökulmasta (sisältä ulospäin) että kestävyysongelmien vaikutuksen näkökulmasta yritykseen (ulkopuolelta sisäänpäin).
Sidosryhmät ovat keskeisessä roolissa ESRS-raportoinnissa ja kaksoisolennaisuusarvioinnin toteuttamisessa. ESRS jakaa sidosryhmät kahteen pääryhmään: asianomaisiin sidosryhmiin sekä kestävyysraportin käyttäjiin. Asianomaisiin sidosryhmiin kuuluvat yksilöt tai ryhmät, joihin yrityksen toiminta tai sen liikesuhteet läpi arvoketjun vaikuttavat. Kestävyysraportin käyttäjät ovat puolestaan esimerkiksi sijoittajia, velkojia, liikekumppaneita tai vaikkapa ammattiliittoja.
Tunnistamalla millaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kestävyystekijät aiheuttavat yrityksen liiketoiminnalle, tunnista mitkä aihealueet ovat yritykselle olennaisia. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa voidaan käyttää joko ylhäältä alaspäin suuntautuvaa tarkastelua, jossa käydään läpi jokainen kestävyyden aihepiiri ja tunnistetaan siihen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää alhaalta ylöspäin suuntautuvaa tarkastelua, jossa liikkeelle lähdetään yrityksen jo tunnistamista vaikutuksista, riskeistä tai mahdollisuuksista.
- Laadi kuiluanalyysi
Olennaisten aihepiirien tunnistamisen jälkeen tulee yrityksen tutustua ESRS-standardien sisältöön ja datapisteisiin määrittääkseen, mitkä niistä soveltuvat yritykseen. Huomaa, että osa raportointivaatimuksista voi olla vapaaehtoisia tai ne saattavat kuulua vaiheittain käyttöönotettaviin tiedonantovaatimuksiin riippuen yrityksen ominaisuuksista.
Yrityksen tulisi tarkastella nykyistä ei-taloudellista raportointiaan ja verrattava sitä vasten ESRS vaatimuksia, tunnistaen kehityskohteita.
Perusteellinen kuiluanalyysi selkeyttää raportoinnin tilaa: millaista tietoa ja datapisteitä yrityksen nykyinen kestävyysraportointi käsittää? Mitä tietoa vaaditaan lisää? Yrityksen on mahdollisesti päivitettävä laskentamenetelmiään tai laadittuja laskelmia. Kuiluanalyysiin perustuen yritys voi luoda etenemissuunnitelman tiedon keruulle ja kestävyysraportoinnin toteuttamiselle.
- Kerää raportointidataa
Kuiluanalyysi selkeyttää datan keruuta. Yritys saa yleiskuvan siitä, mitä dataa on jo saatavilla ja mitä on kerättävä lisää. Analyysi myös valottaa tiedonkeruumenetelmien ja -järjestelmien tilaa ja sitä, onko niitä uusittava. ESRS:n myötä yrityksiltä odotetaan entistä yksityiskohtaisemman datan keruuta. Lue lisää täältä.
Digitalisaatio apunasi vaatimustenmukaisen CSRD-raportoinnin toteuttamisessa
CSRD-raportointi vaatii digitaalista lähestymistapaa alusta alkaen. Manuaaliset raportointimenetelmät eivät ole riittävän tehokkaita. CSRD:n vaatimusten noudattaminen edellyttää kestävyysraportin sähköistä merkitsemistä sekä raportin toimittamista yhtenäiseen eurooppalaiseen yhteyspisteeseen (ESAP). ESAP on suunniteltu otettavaksi käyttöön tammikuussa 2028. CSRD-vaatimusten saavuttaminen ilman varta vasten prosessia varten suunniteltua ohjelmistoa on erittäin haastavaa. Ecobio Manager -raportointiohjelmisto on tukenasi, saattaen yrityksesi läpi digitaalisen raportointiprosessin.
Sulavaa kestävyysraportointia Ecobio Managerin avulla
Ecobio Manager on kokonaisvaltainen ratkaisu kestävyysraportoinnin toteuttamiseen. Ohjelmisto kattaa kaksoisolennaisuusarvioinnin, taksonomialuokittelun, datan keruun, raportin valmistelun, varmentamisen sekä julkaisun. Asiantuntijoiden suunnittelema Ecobio Manager pitää huolen, että yrityksesi noudattaa CSRD:n ja ESRS:n vaatimuksia.
